Aikaa Purjehdukselle

Perinteeksi muodostunut saarijuhannus on vietetty, kuten jo vuosien ajan olemme sen viettäneet. Arkisestikin touhaten, grillaten ja suvun kanssa seurustellen. Säät olivat kovin vaihtelevat, välillä ihana lämmin aurinko ja sitten sadepisaroita. Vierasmökki tuli suursiivottua ja suunnitelmat jatkoremontista on tehty.

Perinteinen juhannusruusu kukkii ja auts, kyllä kurtturusuusu kulmassa. Se saa kohta lähtöpassit...

Uudet rännit tarpeen?

Jeps...

Nalle kirjaimellisesti koko ajan helmoissa kiinni.

Ihan perinteinen mökkipäiväkirja aloitettu, koskien lähinnä remppoja ja tehtyjä muutoksia. Kyllä siihen tulee kirjoitettua (ja piirrettyä) vähän muutakin. Seuraava mökin pitäjä tai itse vanhana voi sitten lueskella ja katsella, mitä milloinkin ollaan mökin kanssa puuhattu.

Toiseen vessaan sain vielä yhden tätini virkatun verhon ripustettua, ihan mahtavaa.

Meillä ei naisten tarvitse juhannustaikoja tehdä 👌

Myy erityisesti rakastaa saunomista, kovasti odottaa sinne pääsyä jo vaikka vasta puita kannetaan sisään.

Vierasmökin juhannussiivot, perusteellista ja kannattavaa. Kuollut myyräkin haudattiin ja lopputuloksesta sitten nautittiin. Täällä kelpaa vieraiden yöpyä, jos joku saareen uskaltautuu. Uida ei tarvitse, rannasta haemme. Busteri on vedetty vesille joten noudot onnistuvat.

Keittiön yläkaappi on vielä ??? Se on irronnut paneliseinästä ja pari paneelia on hieman antanut kaapin painosta periksi. Tätä tässä nyt vielä ihmettelemme, kaappia tuetusti seinään vai pelkät avohyllyt tilalle???

Juhannus saa saapua!

Tärkeä taito se on sekin, että vetten päällä kävelee, kun karikkokeppejä laittelee.

Jos ei muuta puuhaa keksi, aina voi vaikka maalata kiviä!

Kaikki kivakin loppuu aikanaan, juhannuksen seppeleet kuivuvat ja väki siirtyy saaresta pois. Me jäimme vielä yöksi.

Juhannuksen jälkeen teimme pienen ajelun Sommarön linnakkeelle. Laituria on vähän kunnostettu, mutta kovin keno se on edelleen. Hieman kyseenalaista, laittaisiko siihen kuitenkaan purjevenettä kiinni.

Melko tiivis tunnelma, pientä vesisadetta tekee.

Kesä on täällä, ja tänä vuonna vietämme lomamme suurimmaksi osaksi omalla saarimökillä, jossa on tiedossa rentoa ajanviettoa ja tavanomaista pienimuotoisempia purjehdusmatkoja Julianalla. Tämä on ensimmäinen kesä, jolloin emme lähde alas Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle. Haikeaa, vaikka toisaalta tarpeellista saada " olla vaan". Virallinen kesäloma alkaa juhannuksesta ja tässä on se hetki, nyt tänään. Paras osa kesästä, kun kaikki kiva on vielä edessäpäin.

Mikä onkaan paras tapa startata kesäloma, salin kautta saareen ☝ WSC kuntosalilta!

Remonttia ja rentoilua luvassa

Remontointi mökillä on oma taiteenlajinsa, mutta samalla se on myös erittäin palkitsevaa. On ihanaa nähdä oman kädenjälkensä ja nauttia lopputuloksesta bonuksena vielä raikkaassa saaristoilmassa. Remonttitöiden lomassa on kuitenkin tärkeää muistaa ottaa rennosti ja nauttia luonnon rauhasta. Myönnetään se rauhasta nauttiminen saisi olla suuremmassa roolissa. Tähän saakka ollaan menty myyrän tavoin aamusta iltaan (näin ainakin oletan myyrien tekevän). Aikaan olemme saaneet uudet räystäät, uuden kiukaan (vielä kun sen saisi paikoilleen), suursiivottua vierasmökin ja varaston. Tavoitteena on vielä tehdä maalausta monellakin pinnalla mökin ulkopuolella ja sitähän riittää... Puutöistä puhumattakaan. Lomaillaan nyt välillä kuitenkin ja hiljennymme huomenna Juhannuksen viettoon. Perinteinen saarijuhannus Mjöskärissä.

Kiuas odottaa kotitallissa, jos poika ajaisi sen rantaan huomenna. Se onkin nähtävyys, miten se saadaan pikkuveneeseen ja saaren pienelle laiturille? (no pieni mainos Misan kiuas K-raudasta).