Mutta sitten… sunnuntai.
Rauhallinen kevätfiilis vaihtui äkkiä hieman toisenlaiseen tunnelmaan, kun puhelin soi ja tuli äkkilähtö venesatamaan. Siellä odotti näky, jota ei ihan ensimmäisenä kevätpäivänä toivoisi näkevänsä: vene veden varassa – tai no, vähän liiankin veden varassa.
Meidän Buster oli jostain arvoituksellisesta syystä painunut puoliksi uppeloksiin. Syytä ei vielä tiedetä. Onko runkoon tullut reikä? Vai onko välipohja täyttynyt vedellä? Mysteeri toistaiseksi.
Onneksi vesi oli matalalla ja vene oli pohjassa, joten se ei ollut täysin kadonnut syvyyksiin. Pienistä asioista pitää tässä kohtaa olla kiitollinen. Akut tosin ovat mitä todennäköisimmin entiset, ja muista vahingoista ei vielä ole täyttä kuvaa.
Seuraavaksi päästäänkin tutustumaan vakuutusyhtiön maailmaan – katsotaan, kuinka suopeasti siellä suhtaudutaan keväisiin yllätyksiin…
Eli se siitä leppoisasta sunnuntaista 😅
Kevät kyllä tulee, mutta näköjään vähän draaman kautta tänä vuonna. Onneksi oli ystävä kallein apuna veneen vesiltä pois saattamiseen.
puro kivien välistä virisee.
Kevät hiipii hiljaa taas,
herää Muumilaakson maa 🌱
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti