maanantai 4. toukokuuta 2026

Päiviä kaupungissa



Päiviä kaupungissa – kesää odotan

Kaupunki hengittää vielä kevään viimeisiä henkäyksiä. Kadut ovat täynnä kiirettä, mutta jossain siinä kaiken keskellä kuljen minä, hieman hitaammin, hieman kevyemmin. Auringonvalo viipyy jo pidempään talojen seinillä, kuin muistuttaen: odotus on melkein ohi.

Asfaltti on lämmin jalkojen alla, ja tuuli kantaa mukanaan lupauksen jostakin pehmeämmästä. Puistojen nurmi vihertää varovasti, kuin arasti heräävä ajatus. Ihmiset istuvat penkeillä, kasvot kohti valoa, aivan kuin keräisivät talteen jokaisen säteen, jokaisen hetken.

Ja jossain kaiken tämän keskellä huomaan jotain pientä, melkein huomaamatonta—sydänkuviot seuraavat minua. Ne piirtyvät kahvikupin pintaan, heijastuvat näyteikkunoista, ilmestyvät ohikulkijoiden hymyihin. Kuin kaupunki itse kuiskaisi, että kesä ei ole vain vuodenaika, vaan tunne, joka kulkee mukana.

Kaupungin äänet ovat muuttuneet. Niissä on keveyttä, naurua, elämää, joka kurottaa kohti kesää. Terassit täyttyvät, pyörät rullaavat kevyemmin, ja ikkunoista leijuu ulos musiikkia, joka tuntuu lupaavan enemmän kuin osaa sanoa.

Minä odotan kesää pienissä hetkissä. Aamukahvissa avoimen ikkunan äärellä. Illassa, joka ei vielä pimene. Valossa, joka viipyy iholla hetken pidempään.

Päivät kaupungissa kuluvat, mutta eivät katoa. Ne kerrostuvat muistoiksi, joissa on lämpöä jo ennen kuin kesä on edes saapunut. Ja minä tiedän—kun se viimein tulee, se tuntuu tutulta. Kuin olisi ollut täällä koko ajan, hiljaa odottamassa kanssani.


Elämän kiireettömyyttä terveyttä muistaen.  https://fogwellness.gumroad.com/l/xcxuo

sunnuntai 3. toukokuuta 2026

Rauhallinen Vappu 2026

 Rauhallinen vappu – pieniä hetkiä ja kevään tuntua

Tänä vuonna vappu kului juuri niin kuin ehkä eniten kaipasinkin – rauhallisesti, ilman kiirettä, kotoillen ja pienistä hetkistä nauttien. Välillä tekee hyvää antaa juhlahumun mennä ohi vähän sivummalta ja keskittyä siihen, mikä tuntuu itselle merkitykselliseltä.

Vappuun mahtui lämmin vierailu äidin luona, hetkiä yhdessäolon äärellä. Kävimme myös pojan kanssa vappujuomalla vapputorilla – yksinkertainen hetki, mutta juuri sellainen, joka jää mieleen. Paljoakaan kuvia torihulinasta en ottanut, keskityttiin vain hetkkeen. Väkeä oli paljon liikkeellä ja hyvä sää siihen varmasti vaikutti. Rannassa kävely toi mukanaan kevään tuoksun ja sen tutun tunteen, että kesä on taas vähän lähempänä.

Perinteistä en kuitenkaan luovuttu: kuntosalilla tuli käytyä, kuten tapana on. Se kuuluu omaan rytmiin ja tuo hyvää vastapainoa kaikkeen muuhun.

Yksi vapun kohokohdista oli myös veneen saaminen takaisin vesille Tarun ja Miikan avustuksella. Nyt vain toivotaan, että vene löytyy jatkossa laiturista eikä pohjasta – "Ahti" ei tarvitse enemää meidän venettä. Saaressa piipahdettu lauantaina ja ihan pikkiriikkisen saatiin asioita eteenpäin kesäkautta varten.

Vappuviikonloppu päättyi kauniiseen aamuaurinkoon. Siinä hetkessä oli jotain erityisen rauhoittavaa – valo, hiljaisuus ja tunne siitä, että kaikki on juuri nyt hyvin.

Hauskaa vappua – juuri sinun näköiselläsi tavalla. 🎉🎈🎈🎈🎈





Taru kuvassa taustalla ja alla. Kesämekkoa pitää vähän sovittaa, enteilee kesää. https://swanni.fi






Näissä pyyhkeissä on taikaa, pysyvät puhtaan tuntuisina pitkään. Luonnon pellavaa ei mikään voita!!!




Lupaus siitä, että kaikki hyvä on vielä edessäpäin. KESÄ 💙







Kahvit kuitenkin keitettiin pienen sotkun keskellä. Kovasti työtä vielä luvassa ennen kuin voi asettua "lomaviilikseen" tässä paikassa.







Vielä ei merellä tarkene ilman pipoa ja villapaitaa.




Nämä portaat ja terassin on appiukko eläessään vetänyt maalilla. Tässä onkin pohtimista saako hiottua riittävän hyvin, että öljypinnan saa vetästyä päälle... Hyvät vinkit tarpeen...



🕊️
"Lintu ei koskaan kysy, onko matka liian pitkä – se vain levittää siipensä ja lähtee."




Raippaluodon silta, ei enää Suomen pisin.