Perinteeksi muodostunut saarijuhannus on vietetty, kuten jo vuosien ajan olemme sen viettäneet. Arkisestikin touhaten, grillaten ja suvun kanssa seurustellen. Säät olivat kovin vaihtelevat, välillä ihana lämmin aurinko ja sitten sadepisaroita. Vierasmökki tuli suursiivottua ja suunnitelmat jatkoremontista on tehty.
Perinteinen juhannusruusu kukkii ja auts, kyllä kurtturusuusu kulmassa. Se saa kohta lähtöpassit...
Uudet rännit tarpeen?
Jeps...
Nalle kirjaimellisesti koko ajan helmoissa kiinni.
Toiseen vessaan sain vielä yhden tätini virkatun verhon ripustettua, ihan mahtavaa.
Meillä ei naisten tarvitse juhannustaikoja tehdä 👌
Myy erityisesti rakastaa saunomista, kovasti odottaa sinne pääsyä jo vaikka vasta puita kannetaan sisään.
Vierasmökin juhannussiivot, perusteellista ja kannattavaa. Kuollut myyräkin haudattiin ja lopputuloksesta sitten nautittiin. Täällä kelpaa vieraiden yöpyä, jos joku saareen uskaltautuu. Uida ei tarvitse, rannasta haemme. Busteri on vedetty vesille joten noudot onnistuvat.
Keittiön yläkaappi on vielä ??? Se on irronnut paneliseinästä ja pari paneelia on hieman antanut kaapin painosta periksi. Tätä tässä nyt vielä ihmettelemme, kaappia tuetusti seinään vai pelkät avohyllyt tilalle???
Juhannus saa saapua!
Tärkeä taito se on sekin, että vetten päällä kävelee, kun karikkokeppejä laittelee.
Jos ei muuta puuhaa keksi, aina voi vaikka maalata kiviä!
Kaikki kivakin loppuu aikanaan, juhannuksen seppeleet kuivuvat ja väki siirtyy saaresta pois. Me jäimme vielä yöksi.
Melko tiivis tunnelma, pientä vesisadetta tekee.
