Tämä on kirjoitus, jota en olisi toivonut kirjoittavani – ja silti siihen kätkeytyy myös kiitollisuutta, rakkautta ja elämän ainutlaatuista kauneutta.
Myymme purjeveneemme. Tuon tutuksi ja rakkaaksi tulleen veneen, joka on kuljettanut meitä hiljaisten selkien yli, auringonlaskujen kultaisessa kajossa, sumuisina aamuina ja kesäisten öiden lempeässä valossa. Se on ollut meille enemmän kuin kulkupeli – se on ollut yhteinen unelma, seikkailu ja rauhan tyyssija. Sen kyydissä olemme jakaneet hetkiä, jotka jäävät sydämeen loppuelämäksi.
Myynti ei johdu siitä, että sydän olisi kylläinen tai että into olisi kadonnut – vaan siitä, että elämä on muuttunut. Mieheni sairastuminen on pakottanut meidät pysähtymään ja katsomaan tulevaa toisella tavalla. Siihen tulevaisuuteen ei enää kuulu pitkiä purjehduksia, eikä veneen hoitaminen ole enää samalla tavoin mahdollista. On tullut aika päästää irti.
Tämä päätös ei ollut helppo, eikä sen tarvitsekaan olla. Mutta samalla se on täynnä arvostusta: emme luovu unelmasta katkerina, vaan kiitollisina siitä, että saimme elää sen todeksi niin monena kesänä. Meidän tarinamme merellä ei katoa minnekään – se jatkaa elämäänsä muistoissa, valokuvissa, haikeassa hymynkaareessa. Lohtua saamme saarimökimme mahdollisuuksista...
Toivon, että veneemme löytää uuden kodin, jossa sitä rakastetaan yhtä paljon kuin me rakastimme. Että joku toinen saa tuntea sen keinunnan, kuulla purjeiden laulun ja nähdä horisontin aukeavan edessään.
Meidän matkamme jatkuu nyt toisenlaisissa maisemissa, mutta sydämessä kantautuu aina tuo tyyni, sininen muisto.
TÄSSÄ Myynti-ilmoituksemme
