Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thorasviken. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thorasviken. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. heinäkuuta 2023

Verkan - Thorasviken

Mieli luontoon vie ja ihmispaljoudesta kaipaamme rauhaan. Tuttu paikka Thorasviken kutsuu. Lahden poukama on sopivan matkan päässä ja rauhassa päivällä lähdemme. Jännityksellä osasimme odottaa, millainen on vanhan laiturin kunto. Viimeksi kävimme Thorasvikenissä 2020 ja silloin jo paikka oli alkanut olla selkeästi huonommassa kunnossa. Tiistai oli toivoa täynnä.


Talvi on valitettavasti tehnyt tuhojaan. Laituri on vinksinvonksin ja eipä tuolle voi ajatella kylkiparkkiin asettautumista. Yhdeksän tonnin vene taitaisi viedä loputkin puut mennessään. ISO harmi! Jälleen yksi hyvä vanha laituripaikka on poissa. Joudumme jäämään lahdelle ankkuriin. Ankkurissa olemisessa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta koirien kanssa se on hieman työlästä.




Puolipilvinen, mutta melko lämmin sää jatkuu. Ankkurissa melko lähellä rantaa, mutta ei liian.


Pääsimme sentään pikkupaatilla tutkimaan laituria ja kävelemään metsätielle. Pieni kävely tekee hyvää, ettei vain istuskele veneessä. 



Laiturin vieraskirjaan kirjoitimme käyntimme ja viisi päivää sitten oli viimeisin kirjaus. Kuitenkin täällä aina joku käy.






Kyllä me tänne tulemme vielä uudestaankin, vaikkemme laituriin enää pääsekään. Luonnon rauha ja tuttu paikka. 






Äitini sanat tulivat mieleeni, "jos maas olis krivat, niin kyllä nostaasin".


Seikkailut jatkunee jälleen huomenna. Thorasviken hiljenee.



torstai 29. heinäkuuta 2021

Thorasviken


Tänään hyvässä sivutuulessa mahtavaa vauhtia pois Utöstä kohti Thorasvikeniä. Maileja kertyi 31,72. Tunnit vierähtivät nopeasti ja aurinko hellii meitä jälleen. Tästä on tulossa tapa, jokavuotinen kohde ja hyvä välietappi Pzensiin. Mukava luonnonläheinen paikka, jossa pääsee vielä tielle kävelemään. Voisi sanoa, että kauhukseni huomasin tänään syksyn merkkejä, ei se, että vedet ovat viilentyneet (-18) vaan keltaisia lehtiä on kaikkialla. 










Illan saapuessa Myyn kanssa laskimme ohi ajavia laivoja ja veden päällä suorastaan loikkivia kaloja. Täysi luonnon rauha, ei muita ääniä. Viimeisenä huomiona paikasta, että on todella paljon punkkeja. Joka kerta, kun Myy käy rannassa, häneltä löytyy useampi punkki.