Torstaina 18.6.2020 lähdimme matkaan Juhannuksen viettoon Valassaarille klo 16:50. Matkaan oli tarkoitus lähteä paljon aikaisemmin, mutta suruksemme jouduimme jättämään "purjehtijakuningatar" Ruulle jäähyväiset. Hän sai elää laadukkaat 13 ja 1/2 vuotta seikkaillen, mitä erilaisimmissa paikoissa. Vielä viikko sitten hän oli mukana purjehtimassa, tosin jo huomattavasti heikommassa kunnossa. Aina kuitenkin sitkeästi ja innokkaasti kaikessa niin mukana. Sairaus sai voiton, sydän & keuhkot eivät enää jaksaneet ja Ruu sai lähteä ikuismatkalle.
💔Ruu 12.10.2006-18.6.2020 💔
Sydäntäsärkevä tunnelma koko juhannusviikonlopun, silti nautimme toki luonnosta ja merestä.
Myöhään illalla saavuimme Valassaarille. Hyvässä sivutuulessa vauhti oli mainio, aallokko hieman haittasi matkanteoa, maakarapu voi hyvin huonosti. Ristiaallokko ei todellakaan ole se paras keli herkkävatsaiselle. Sen vuoksi maakrapu ikuisesti... Villeihin aaltoihin menemistä ei ole, tai jos onkin... Huh!
Myöhään yöllä menimme vihdoinkin rankan päivän jälkeen nukkumaan.
Pääosin juhannussää oli aurinkoinen, perjantai-illan meriusva laski ylle. Viikonlopun aikana välillä puhalsi melko viileä merituuli, vaikka aurinko yritti kovasti lämmittää. Mantereella oli puhdas hellejuhannus, meillä merituuli viilensi vähän liiankin tehokkaasti.
Myy
Nälkäinen kanssamatkustaja.
Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu. – Muumipappa
Lepakkotutkimuslaitosta
Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. -Muumipappa
Vesi -12-14, toiset tarkenevat uida.
Saaren ikiliikkuja, taikuutta?
Rönnskärissä on saaren yksinäisin wc, täällä Valassaarilla se on grilli.
Saimme vuorokaudeksi myös moottoriveneen laituriin.
Aikuiset eivät laske liukumäkeä. He pelkäävät, että näyttävät hassuilta. -Muumipeikko
Tarina kertoo, että tässä pienessä mökissä on asunut joku "momma", kyltistä sai luettua vielä vuosiluvun 1963.
Meidän "pappa" löytää aina pientä fiksattavaa. Sähköjohtoon piti laittaa vähän uutta, ei siinä hommassa sitten kulunut kuin noin 4h. Pikkujuttu :D
Sunnuntaina jäätiin ypöyksin laiturin päähän.
Sunnuntaina lähdimme melko myöhään iltapäivällä kotimatkalle. Myy väsähti totaalisesti.
Kotimatkalla poikkesimme Sommarö forten laiturissa ja vielä pikastopilla mökillä saaressa Norra Vallgrundissa. Kuvat loppuivat, nautimme vain upeasta hellesäästä ja leppoisasta kotimatkasta, täysin purjein.
Hups! Parissa päivässä kotipihaan oli kasvanut viidakko!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti