Björkö/Vikarskat viikonloppu

Perjantaina startti klo 16:20 suoraan töistä hyppy veneeseen ja matkaan lähtö hep! Matkan alussa tuli heti vastaan upea Jakobstads Wapen. Viikonloppureissu ja arjen kiireet taakse jää mahtavaa! Tuuleekin hienosti, keskimäärin 9m/s puuska 13m/s. Perille saakka Björkön kalastamaan pääsimme täysin purjein.

Nämä kaksi nautiskelivat koko matkan veneen perässä 💓

    Hanna ja Mikael purjehtivat samaan suuntaan, paikkaan ja samassa linjassa.

    Kuvat eivät juuri koskaan tuo oikeutta aidolle tilaneelle ja maisemalle. Ilta tulossa ja maisemat   

    vain kaunistuvat. 

ja he vain jaksavat...

   
       Meri, sitä voi vain tuijottaa ja tuijottaa, on se mahtava ja samalla myös ehkä vähän pelottava.
       Upeaa!

Björkö ja ilta, ei muuta.

❤❤❤

       Björkön luontopolulla hyvä 5km lenkki. Seurana Hanna & Mikael ja mukava leppoinen kävely.   

       Sade uhkasi koko matkan, mutta alkoi ropisemaan vasta takaisin veneelle päästyämme. Lisäksi 

       ehdimme toki makkarat rannan nuotiopaikalla paistaa. 

    

Luontopolun päässä (noin 2,5km) on pieni sievä mökki. Kävimme täällä juomassa kahvit ja
  pitelemässä sadetta. Jälkeenpäin kuulin, että mökissä kummittelee. Todistettavasti aave nähty aikaisemmin 👀

    Retken päätteeksi, miehet paistoivat meille hyvät makkarat!
❤❤❤❤❤


Sunnuntai koittaa ja viimeinen vapaapäivä. Koirat nauttivat aamusella vieri vieressä. Iän myötä vanhetessaan, Ruu kohta 13v. on aina vain myöntyväisempi tällaiseen läheisyyteen.

Laiturin löytö ja kalastajien jätös. Toisen roska ja toisen aarre, kumpi tämä lieneekään.

     Hanna ja Mikael lähtivät jo ja me vielä tovi ihaillaan merimaisemia. Ennen kotimatkaa kävimme  

     vielä pikaisesti luontopolulla ja salaa toivoimme löytävämme kanttarelleja. Taisimme törmätä vain  

     ihmetatteihin.

Tavattiin kaikenlaisia pörriäisiä ja metsän mörriäisiä.

Pienen pieni sammakko, vaikea saada edes kuvaan, niin pienen pieni oli.

Mahtava syksyisen raikas ja kirkas vesi. Maltoimme lähteä kotia kohti ja lähes tuulettomassa säässä pääsääntöisesti moottorilla puksuttaen.

Pääsimme kuvaan itsekin, Tiinan ja Eeron toimesta. Kiitos!

Komea Raippaluodon silta lähestyy, sen alta on aina yhtä hienoa mennä ja meitä näyttää olevan muitakin.

Tiina ja Eero kauniilla Venlalla.

 Tänään meni asiat ihan kuin Strömsöössä ja kannattaakin, kun ohi mennään.

         Kotiranta lähestyy ja kuvaus päättyi tähän. Alkoi köysien kiinnitys, lepuuttajien haku ja 

         kaikenlainen rantautumiseen valmistautuminen. Kamera jäi sivuun, väsyneet ja tyytyväiset  

         matkaajat kotiutuivat. Ehkä kahden viikon kuluttua vielä uusi seikkailu odottaa...