Vaasakoti-Kaskinen

Peterzenzsistä pojan noutamana kohti Vaasaa ja Nallen eläinlääkäriä. Kotona odotti talon maalaajat ja helle & kuuma talo. Heti tuli ikävä takaisin merelle. Kotona tuli vietettyä kaksi yötä ja samalla tuli tehtyä välitankkausta ruokiin & pestyä pyykit: Sinällään oli mukava käydä nauttimassa kodin mukavuuksista ja suihkusta. Nallen lääkärireissu päättyi hyvin eli ei vielä toistaiseksi ainakaan toimenpidettä vaativaa suussa. Tietenkin se oli helpotus vaikka harmitti moinen pysähdys ja lenkki kesken lomaa. Suunnitelmissa oli ollut vielä muutama päivä purjehtia Turun saaristossa ja käydä Farmors-cafessa leivoksella. Osa jäi nyt kokematta ja tekemättä, mutta jos kaikella on aina jokin tarkoitus niin kaiketi oli tälläkin asialla.

Vaasa  ❤❤❤❤❤ Kaskinen

Vaasasta lähdin pojan kyydillä kohti Kaskista, jonne Krister oli pitkillä legeillä saapunut. Sopivasti olimme paikan päällä  juuri kalastuksen päivillä. Tietenkin saimme ostaa paikallista savukalaa, kiertää ihailemassa paikallisten näyttelyitä ja käsityöpajoja. Eniten taisimme pitää kuitenkin paikallisista lammasasukeista. 

Yksiä lempikukkiani unikkoja aidossa luonnon tilassa (toisin sanoen levinneet jostain pihasta)!

  Täytyy kehua Kaskislaisten kekseliäisyyttä. Virkattuja kukkasia juhannussalossa. Tämähän toimii   

  varmasti vuodesta toiseen, eivätkä kukat lakastu heti juhannusaaton jälkeen.

Todella ahkerat venevahdit. Vierasvenesataman kahvilassa on muuten superhyvät Sia jäätelöpallot ja saa kunnon kokoisena. Koiratkin olisivat saaneet kaupan päälle omat pallot, mutta ovat sen suhteen nirsoja ettei jäätelö yleensä maistu ja hyvä niin, jäätelö ei oikein olekaan suotavaa koiran syödä.

Jungfruskär

Matkaajat helteellä.

Vihdoinkin perillä ankkurissa, ei haluttu tukkia laituriin viemään paikkaa, kun emme kuitenkaan ajatellut jäädä tänne yöksi. Hyvä tuttu välietappi. Tosin kyllä sitten jäimmekin yöksi... Kuumuus, matkanteon väsy ja kaunis paikka hidasti ajatuksia, eikä jaksettu sitten lähteä enää eteenpäin. Tämä paikka tuntuu aina keräävän väkeä ja juuri koskaan ei taida olla tyhjää.

 Jonotus rantautumiseen on jo alkanut.

Ihan loistava matala ja pitkä ranta uittaa myös koiria. Hieman epäselvää, onko kyseessä niin sanottu julkinen ranta vaiko ei. Luonnon satama kuitenkin kyseessä, joten pistettiin uiden.

Kuumuudesta huolimatta kiven osoittamaa tietä halusimme käydä kävelemässä. Pitkään ei kyllä pystytty "saunaolosuhteissa" kävelemään, mutta yritys oli hyvä.

 

Yksityisalue, tänne Myy halusi ihan väkisin. Mahtaako olla koiria pihassa, mielenkiinto oli niin suuri. Pieneksi koiraksi Myyllä on suuri voima vetää jos johonkin päättää mennä eli naisen luonne.

Kaunista täällä on.

Kuvanlaatu heikko, mutta ei jää varmaankaan epäselväksi, mitä asia koskee 👀😄

Hauska puuniitty.

Karmea kummituspuu löytyi polun varrelta, jokin ihmeellinen loismato vallannut tämän ja pari muutakin puuta. Melkolailla inhottavan näköistä.

Aika siirtyä vähän kauniimpiin luontokappaleisiin... Vaikka taitaa kaikella olla jokin merkitys luonnon kiertokulussa, jopa loismadoilla ja hyttysillä.

Seuraavana aamuna lämpö (ja koirat) herättivät jo 05:00. Aamun kaunis hetki ja peilityyni meri. Välillä kannattaa olla ajoissa hereillä.