Peterzens, Laura tai saviletto, matkapäivä 10

Rakkaalla paikalla monta nimeä, me taidetaan käyttää eniten nimeä Peterzens. Viimeinen tämän osuuden etappi. Turusta ei järjestynyt lääkäriaikaa Nallelle ja kotikaupungista Vaasasta se olisi onnistunut jopa samana päivänä. Elikkä poika hakemaan naisväkeä kotiin ja torstaina sitten lääkäriin. Toivona on, että toimenpideaika saadaan nopeasti. Täten pääsisimme jatkamaan vielä venelomailua hyvän tovin. Trooppinen ilma jatkuu edelleen. Ilmankosteus huippulukemissa ja ulkolämpö veneen mittarissa +33℃. Vesi melkein avomerellä 22,5. 

Matkalla mahdollinen ukkospilvi ja tämän pilven jälkeen alkoikin melkoinen jyrinä. Sadetta ei saatu niskaan kuin pari pisaraa. Todella kuuma päivä. Veneen tiikkikansi poltti jalkoja, että sukat sai laittaa jalkaan. Kesällähän ei kenkiä käytetä kuin pakon edessä ;)

Ihan pakko päästä pulahtamaan veteen! Köysi vain mukaan, ettei vene karkaa.

Määränpää lähestyy lupaavasti.

Pari hyljettä...

Kyllä on merimerkit käytetty hyödyksi monella tavalla.

 Sekä kallion kolot...

Satama lähestyy

ja sen hyvät antimet (kokonaisuus ei ehtinyt kuvaan, se syötiin heti)

Ihanasta vaateputiikista pakotin Kristerin huolimaan rouvan lahjoiduksena pellavapaidan. Suojaa ja viilentää helteellä, materiaali hyväksi havaittu.

 

Kuski Jon (vasemmalla) saapui satamaan ja diselin hakureissu menossa. Sitten matka alkaa kotiin Vaasaa kohti.  

Kotona odotti mieluisa yllätys ystävältä Markulta. Kiitos 💟.

Huominen ratkaisee, miten matka jatkuu eli milloin saadaan Nallen operaatio järjestymään.

Laura/Peterzens

Aamulenkillä vielä Långskärillä ennen lähtöä Lauralle, Peterzens, saviletto tai mikä olisikaan paras nimi käyttää? Kaunis, aurinkoinen aamu ja valo herätti jo aikaisin 07:30 eikä eilinen valvominen väsyttänyt yhtään. 

 
    Kävimme tarkistamassa rannan alueet ja kalliokivet.  Totesimme, että paikka, jossa vene nyt on,
    toimii parhaiten. Ensivuonna jos tulemme tänne takaisin, keskikohta on syvä ja pohjassa ei ole
    yllätyksiä. Puihin saimme veneet hyvin kiinni, eikä keulatikkailta pudotus rantaan ollut paha.

Purjehdusta

Tiina & Eero

"Ruffhäxan" on  päässyt puikkoihin, taitaa jäädä kaffit keittämättä 😏

                Alkumatka oli aurinkoinen ja ihana. Suuren osan matkaa pääsimme purjein (1,5h).        

                Lähestyessämme Lauraa alkoi vesisade ja etäällä kuului ukkosen jyrinää.

Kuva ei ole mustavalkoinen, maisema vain on niin harmaa :( 

Saunat, suihkut ja wc aivan vieressä. Uusi sauna on rinteessä ylhäällä etäämmällä rakenteilla ja valmistumassa parin viikon sisään. Laiturilla oli ystävällinen omistaja/herrasmies vastassa ja saimme heti hyvän infon tilanteesta ja nähtävyyksistä. Huomenna lasipajalle lenkki ja katsomaan seppiä ja lasinpuhaltajia työssään.

Näinhän se aina menee, hyvä ruoka ja parempi mieli. Buffet 26€/hlö plus juomat. Ensin tuntui hintavalta, mutta pienessä buffetissa oli kaikkea mahdollista herkullista ruokaa lohesta, kinkkurulliin. Jälkiruokakahvit maistuivat marjapiiraan ja vanilijakastikkeen kera (tai vanilijakastikketta marjapiirakan kera). Seura oli tietysti mitä mainiointa, eikä vesisadekaan haitannut tunnelmaa. Aterian lopuksi saimme vielä käydä hypistelemässä sisustus- ja vaatepuodissa. Täydellistä siis.

Pihapiirissä on kivoja pieniä vuokramökkejä, paitsi ei kuva yllä (= lasten leikkimökki). Idyllinen paikka vesisateesta huolimatta. Tulemme uudelleen toistekin. 

Seuraavana aamuna... 

Kävimme tutustumassa käsityöläiskylään ja se oli todella mukava ja kaunis paikka. Suosittelen 1km kävelyä sinne, on sen arvioista!

    Lähtiessämme kävelemään kohti käsityöläiskylää (vesisateessa) saimme todistaa paikallisen
    Parattulan Medihelin ja ensivasteen tehokkuutta. Helikopteri laskeutui tien reunaan ja odotti
    saapuvaa ambulanssia.

 

                       

 Tiina ja Eero

                     Hopeapajassa oli kauniita käsin tehtyjä koruja ja koruntekijä istui tuvassa niitä
                     taiteilemassa.

 Ihania kupposia eläimillekin.

ja ihania eläimiä...

Voi mitä söpiksiä.

Näistä oli pakko ottaa monta kuvaa.

 Lasimunkit nähtyämme, oli pakko saada oikeita.

 Haikeita hetkiä...

 Eero ihasteli uniikkituotteita, etenkin ankkuria.

 Sepän paja on hieno!

    Aika lähteä, valmisteluja ja menoksi.

  Eero ja Tiina kun karkit veneessä.