Alkukesän tunnelmia – mökkikausi alkakoon!
Kesä on täällä – tai ainakin melkein. Luonto on puhjennut vehreyteensä, linnut laulavat aamuisin ja ilta-aurinko viipyy taivaalla yhä pidempään. Alkukesässä on jotain erityisen kaunista: koivujen heleänvihreät lehdet, vastaleikatun nurmikon tuoksu ja meren rauhallinen pinta, joka heijastaa taivaan sävyjä kuin peili.
Tänä vuonna mökkikausi alkaa hieman sateisissa tunnelmissa. Vesisade ropisee tasaiseen tahtiin mökin kattoon ja saa metsän tuoksumaan erityisen raikkaalta. Vaikka sade hiukan rajoittaa ulkotöitä ja suunniteltuja projekteja, otetaan se vastaan sellaisena kuin se tulee. Luonto kaipaa vettä – ja ehkä mekin välillä kaipaamme hetken rauhaa.
Päätin jo etukäteen, että en anna tämän kesän muuttua suorittamiseksi. Mökillä ollaan mökkeilyn takia, ei kalenterin tai to-do-listojen. Yksi päivä kerrallaan, ilman stressiä tai kiirettä. Jos sataa, niin sitten vaikka luetaan kirjaa, lämmitetään sauna tai keitetään pitkään haudutettua kahvia. Sateen tauottua käydään pienellä kävelyllä, ihaillaan pisaroita lehdillä ja nautitaan siitä, että on aikaa vain olla. Lisäksi luonnollisesti kuvailen ympäristöä kameran "täydeltä".
Mökkikauden aloitus on aina pieni juhla. Ensimmäinen viikonloppu luonnon keskellä, grillin savun tuoksu, tutut polut ja omat rutiinit. Sateesta huolimatta fiilis on hyvä ja kiitollinen – taas ollaan täällä, kesän kynnyksellä.
Olkoon tämä kesä kiireetön, lämmin ja levollinen. Mökkikausi on virallisesti alkanut – satoi tai paistoi!