Toukokuun viimeinen päivä on huomenna ja veneellä toivoa päästä vesille "jo" viikon kuluttua. Krister on ahkeroinut veneen alla koko viikonlopun ja itse touhusin kotona terassien ölyämisen kimpussa. Tänään touhukas viikonloppu päättyi sunnuntai-illan ajeluun Suvilahti-Seglis. Kävimme pelastamassa hallille jääneen poran (kiire oli isännällä kotiin syömään grilliherkkuja) ja samalla venesatamassa tarkkailimme tilannetta. Masto oli tallessa rannassa ja tosiaan, meidän vene on viimeisiä vesillä tänä keväänä.
sunnuntai 30. toukokuuta 2021
Kesäkuu vaihtuu pian
Uusi hallivahti Hände
Vaasalainen maakrapu, ohjattu veneeseen ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Edelleen erehdysten kautta opettelee purjehduksen saloja. Veneessä "Ruffhäxan" ja kotona pomo.
Amatöörikuvaaja maalla ja merellä
lauantai 15. toukokuuta 2021
Ei vieläkään
Se kaipaus, kun et pääse vaikka mieli halajaa. Vene edelleen hallissa kesken ja arjen kiireet ovat mahdottomat. Kaipaus kesää ja meren äärellä oleskelua kohtaan on kova. Tämä kuvassa oleva tunnelma jäi viime kesästä parhaiten mieleeni. Rakkaus merta kohtaan... Odottaminen on silti hyvä asia, enemmän arvostaa sitä hetkeä, kun hyvää tapahtuu...
Labels:
Vaasa
Vaasalainen maakrapu, ohjattu veneeseen ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Edelleen erehdysten kautta opettelee purjehduksen saloja. Veneessä "Ruffhäxan" ja kotona pomo.
Amatöörikuvaaja maalla ja merellä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)